Pyhäjoella tiistai-iltana pidetyssä yleisötilaisuudessa haluttiin varmistaa, että uusi Matinsaaren asuinalue vetää kuntaan uusia asukkaita ja pitää entisetkin tyytyväisinä. Asia on helpommin sanottu kuin tehty. Jos haluaa pitää saaren väljänä, tulijoita ei mahdu yhtä paljon kuin voisi toivoa, mutta jos haluaa väkeä mahdollisimman paljon, on vaarana, että tonteista tulee ahtaita.
Nyt on varmaa, että arkkitehti Pentti Kelan luonnoksissaan esittämää kerrostaloa Matinsaareen ei tule, mutta entä merinäköalat? Tuleeko niitä vai ei?
Pyhäjoen merenranta-asukkaan Kim Bruun-Riegelsin mielestä Matinsaaresta ei näe oikeasti merelle, mutta pilkottaa se voi – yläkerran ikkunasta.
Yksistään se, että saari on suistoalueella, merkitsee, että rantamaisema on oikeastaan jokimaisemaa.
Pentti Kela ohjeistaisi kattojen suunnat porrastetusti, jotta näköyhteys vesialueeseen säilyisi naapuritalon ohitse.
Suunnitteluyritys Rambollin Kalle Rautavuori on laatinut Matinsaaren asuttamisesta 3 asemakaavavaihtoehtoa, jotka ovat paraikaa yleisön parhaillaan nähtävänä Pyhäjoen kunnassa samaan aikaan kuin Rambollin laatima osayleiskaavakin.
Ohjausryhmän toiveiden mukaisesti laadittu eräänlainen kompromissi kahdesta ensimmäisestä vaihtoehdosta vaikutti keräävän tilaisuudessa eniten kannatusta. Kaikkein vähiten kannatusta sai vaihtoehto 1, joka on luoteisosaltaan tiivein ja sallii tehokkaimman rakentamisen. Tämän vaihtoehdon mukaan tonttikadut suuntautuvat kohti merta, ja katujen päissä on nuotiopaikka ja venevalkama.
Arkkitehti Heli Kittilä arvosteli ykkösvaihtoehtoa selväsanaisesti: liian tiivis ja yksitoikkoinen.
– Eniten miellyttää vaihtoehto 3. Siinä on paljon erilaisia tonttivaihtoehtoja, ja voi kiertää saaren vaikka kävellen, ja on vapaata puistoaluetta. En voisi hankkia tonttia vaihtoehdosta 1.
Tilaisuudessa oli paikalla henkilö, joka etsii talon paikkaa Pyhäjoelta: Oulussa asuva Pyhäjoen kunnan elinkeinojohtaja Helena Illikainen. Häntäkin vaihtoehto 3 miellytti eniten. Hän toivoi, etteivät kaavamääräykset olisi liian tiukkoja, jotta rakentajien unelmien siipiä ei katkottaisi.
Pentti Kelan mielestä riittää, että määritellään katon väri ja se, että ikkuna- ja kulmalaudoitus on valkoinen.
– Rouva katsoo talon värin. Väri menee ihmisen persoonaan. Tärkeintä on, että ihmiset itse viihtyvät taloissaan 20 vuotta.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkala (kesk) kertoi tiedustelleensa, millä ehdoilla ihmiset tekisivät Matinsaareen talon. Niihin kuuluivat ulkosauna ja merinäköala 3 ikkunasta, jotka eivät saa olla samalla seinällä.
Pyhäjoen entinen kunnanjohtaja Mauno Peltoketo kaipasi rantaan vapaita alueita, koska saari kiinnostaa muitakin kuin asukkaita. Hän toivoi parkkipaikkaa rantaan. Peltoketo oli niitä, joita huoletti se, että autotie keskustataajamaan oli pitkä ja kulki Ollinmäen kautta.
Kiinteistönvälittäjä Markku Jauhiaista miellytti vaihtoehto 1. Mutta jos ajatellaan, että asukkaat tulevat etelästä ja etsivät väljää rakentamista, myös vaihtoehto 3 oli hänen suosikkinsa.
Esa Impolasta on turha tehdä alle 1 000 neliömetrin tontteja. Hän kaipasi pyörätietä.
– Aatosvainiolta pyörätie loppuu lyhyeen.
Matti Korpela kyseenalaisti alueelle suunnitellut rivitalot liian kaukana taajamasta. Pentti Kela arvioi, että yhtiömuotoiset erillispientalot, jotka yleistyvät Oulussa, voivat olla parempi ratkaisu.
Matinsaari
Pyhäjoen taajaman vieressä sijaitseva Pyhäjoen suistoalueella oleva suuri saari, jota kaavoitetaan lähinnä pientaloasumiseen ja joka sijaitsee 5 kilometrin päässä Hanhikivenniemen ydinvoimala-alueesta.
Osayleiskaavaluonnos ja 3 vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta ovat esillä 31.1. saakka.
Alueelle on suunniteltu uimaranta mutta ei näköalatornia.
