Kuusi kymmenestä valtuutetusta (60 %) katsoi, että oman kunnan tulevaisuus yleisesti arvioiden paranee nykyisellä valtuustokaudella 2017-2020, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kuntavaltuutetuille tekemästä kyselytutkimuksesta. Joka viides (19 %) ei uskonut muutosta tapahtuvan. Vain 16 prosenttia valtuutetuista arvio kehityksen heikkenevän.
Vahvinta usko oman kunnan myönteiseen kehitykseen oli vihreiden valtuutetuilla, joista kolme neljästä (74 %) uskoi siihen. Myönteiseen kehitykseen uskoi myös kaksi kolmesta kokoomuksen (67 %) valtuutetusta. Pessimistisimpiä olivat SDP:n valtuutetut, mutta heistäkin yli puolet (54 %) arvioi kunnan kehitystä myönteisesti.
Ensimmäisen kauden valtuutetuista kaksi kolmesta (68 %) uskoi kuntansa myönteiseen kehitykseen, kun yli neljä kautta valtuutettuna olleista vain reilu puolet (52 %) uskoi samoin. Tulevaisuuden usko näyttää olevan suoraan riippuvaista iästä. Alle 30 –vuotiaasta valtuutetusta lähes neljä viidestä (77 %) uskoi kuntansa tulevaisuuteen. Yli 50 –vuotiaista kollegoista sama luku oli reilulla puollella (53 %).
Maakuntiensa tulevaisuuteen uskovat vahvimmin kokoomus ja keskusta
Puolet (48 %) kuntien valtuutetuista uskoi oman maakunnan kehityksen paranevan. Reilu viidennes (22 %) ei uskonut muutokseen mihinkään suuntaan nykyisellä valtuustokaudella. Viidennes (19 %) uskoi kuntansa aseman sen heikkenevän.
Vahvinta usko maakunnan myönteiseen tulevaisuuteen oli kokoomuksen (60 %) ja keskustan (57 %) valtuutetuilla. SDP:n valtuutetut olivat pessimistisimpiä, reilu kolmannes (37 %) uskoi oman maakunnan kehityksen paranevan.
Maakunnista vahvin usko näkymien paranemiseen oli Varsinais-Suomessa, jossa kaksi kolmesta (68 %) uskoi näin. Synkimpinä näkymiä pitivät eteläsavolaiset valtuutetut, joista kolmasosa (32 %) uskoi näkymien heikkenevän ja hieman vähemmän, 29 prosenttia, paranevan.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki sähköpostitse kyselytutkimuksen keväällä valituille uusille kaupunkien ja kuntien valtuutetuille. Kysely lähetettiin 7902 valtuutetulle 24.5-12.6.2017. Kyselyyn vastasi 1745 valtuutettua. Vastausprosentti on 22. Vastanneet olivat edustava joukko suhteutettuna valtuutettujen kokonaismäärään maakunnittain ja puolueittain. RKP:n valtuutetuilla on pieni aliedustus. Kysely tehtiin suomenkielisenä. Tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
