Hyvä henki ja yh­teis­työ ko­ros­tu­vat - so­pi­mus­pa­lo­kun­nat tar­vit­se­vat täyden tuen pe­las­tus­lai­tok­sil­ta

Myös Antti Rantakangas on Haapaveden VPK:n jäsen. Kiireinen kansanedustaja valtuutti juhlapuheessaan palomestari Tapio Saastamoisen buukkaamaan hänelle aikaa VPK-koulutukseen.
Myös Antti Rantakangas on Haapaveden VPK:n jäsen. Kiireinen kansanedustaja valtuutti juhlapuheessaan palomestari Tapio Saastamoisen buukkaamaan hänelle aikaa VPK-koulutukseen.

Yhteistyön tärkeys nousi esille Haapaveden VPK:n 80-vuotisjuhlassa Haapavedellä lauantaina. Juhlapuheen pitänyt sopimuspalokuntien liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas korosti hyvän hengen merkitystä ammattihenkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten kesken.

Hänen mukaansa keskeinen tapa kehittää sopimuspalokuntien toimintaa on niiden itsenäinen kehitystyö. Samalla on tärkeää, että palokunnat saavat täyden tuen toimintaansa pelastuslaitoksilta.

–Täällä on esimerkillisellä tavalla näin. Kaikkialla maassa ei ole. On tärkeää, että kaikki osapuolet tekevät hyvää yhteistyötä, Rantakangas huomautti.

Hän muistutti, että VPK-toiminta on sopimuksiin pohjautuvaa toimintaa, eivätkä jäsenet ole mukana vain harrastusmielellä. Suomessa on noin 13 400 hälytyskelpoista VPK-laista. Kaikkiaan palokuntalaisia on noin 30 000. Pelastustoimen ammattihenkilöstöä on noin 4000 ihmistä.

Rantakankaan mukaan VPK-toiminnassa on tällä hetkellä toisin paikoin haasteita sen suhteen, pystytäänkö tehdyt sopimukset täyttämään.

–Kriittistä tilannetta ei ole, mutta rajamailla ollaan, Rantakangas totesi.

Hän muistutti, että sopimuspalokunta-aate yhdistää ihmisiä erilaisista taustoista, ammateista ja ikäluokista. Toiminnassa voi olla mukana hyvinkin nuoresta asti seniori-ikään saakka. Myös arvostus alaa kohtaan on kova.

–Ihmiset luottavat, ja työtä arvostetaan.Työn tarve ei katoa koskaan. On hienoa, että uudelleen ja uudelleen löytyy kiinnostuneita, Rantakangas kiitteli.

Pelastuslaitostoiminta on parhaillaan uudistumassa. Muutokset liittyvät maakuntauudistukseen. Rantakankaan mukaan pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kytkeytyminen uudistukseen ovat järkevästi osa kokonaisuutta.

Asiaa valmistellaan parhaillaan 18 maakunnan pohjalta. Tarkoituksena on vahvistaa valtakunnallista ohjausta ja ottaa käyttöön yhtenäisiä menetelmiä. Koulutusvastuun kantaa tulevaisuudessa pelastusopisto, ja koulutus tulee Rantakankaan mukaan säilymään lähellä sopimuspalokuntia.

Suunnitellussa uudistuksessa Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos olisivat yhdistymässä. Rantakankaan mukaan pelastustoimen toiminta pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa.