Helppo käyttää: So­vel­lus Py­hä­jo­ki­seu­dun lu­ke­mi­seen on nyt valmis –Näin hel­pos­ti lataat sen kän­nyk­kää­si

Kaatolaskuri: Täältä näet, montako hirveä on jo ammuttu eri kun­nis­sa

Mainos: Tutustu Pyhäjokiseutu Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Jo­kai­sel­la kylällä on omat eri­tyis­piir­teen­sä – kylät nos­ti­vat omat valt­tin­sa esille

Petäjäskosken Koskikeidas on paikka, jossa on monenlaista vapaa-ajanvietto mahdollisuutta upeassa jokimaisemassa. Erkki Mäkelä (oik.) esitteli nuorisoseuraveteraanina Petäjäskosken Nuorisoseuran taloa ja sen nykyistä toimintaa. Piisjärvellä esille laitettiin kodinpaikat, joita on järven ympärillä ja läheisyydessä useita. Kyläpäivänä käydään perinteisesti myös haukikuninkuuskilpailu. Kuvaesittelyssä nähtiin menneiden vuosien saaliita. Raimo Röyttä on syntynyt Pyhälän talossa, joka näkyy koulun liikuntasalin terassille. Röytällä on Piisjärvestä paljon muistoja, vaikka hän muutti sieltä pois jo pienenä. Matkanivassa perinnelajit otetaan haltuun jo pienestä pitäen. Pojat kettinginheittopuuhissa. Matkanivavisan vastaukset löytyivät kylätalon seinillä olleista koosteista eri vuosikymmeniltä.
Petäjäskosken Koskikeidas on paikka, jossa on monenlaista vapaa-ajanvietto mahdollisuutta upeassa jokimaisemassa.
Petäjäskosken Koskikeidas on paikka, jossa on monenlaista vapaa-ajanvietto mahdollisuutta upeassa jokimaisemassa.

OULAINEN Valtakunnallinen Avoimet Kylät päivä toivotti tervetulleeksi tutustumaan kylien elämään. Oulaisissa Petäjäskoskelta Piipsjärven kautta Matkanivaan kiertänyt linja-auto sai kyytiinsä ison joukon ihmisiä ja heille oppaaksi Tapio Isokivelän. Isokivelä on koonnut Matkanivan ja Piipsjärven kyläkirjan ja kertoo opiskelleensa myös Petäjäskosken kylän asioita, joten oppaan osa on hänelle luonteva.

Isokivelä sanoo, että vaikka palvelut pieniltä sivukyliltä ovatkin loppuneet, kylät Oulaisissa ovat kuitenkin säilyneet tasavertaisen elinvoimaisina ja niissä puhaltaa hyvä yhteishenki.

–Tällaisen tapahtuman myötä keskustassa asuvat ihmiset pääsevät näkemään sivukylien elämää ja pidän Avoimien kylien päivää erittäin hyvänä ideana. On tärkeää, että ihmiset kuulevat millaista elämä kylillä on ollut ennen ja millaista se on nyt.

Isokivelä toteaa, että kyliä pitävät hengissä hyvin vahvasti nuoriso-, maamies- ja metsästysseurat ja kylätoimikunnat.

–Kylien uudet asukkaat ovat tuoneet kylille uutta pirteyttä, ja vaikka he käyvätkin muualla töissä, he tuovat omalla panoksellaan seuratoimintaan uutta vahvuutta, joka on tärkeää kylän elinvoimaisuudelle. Erilaisten yhteisöjen kautta kokoonnutaan ja toimitaan yhdessä, vaikka entisajan kyläilykulttuuri on tänä päivänä kadonnut.

Jokaisella kylällä on omat ominaispiirteensä, jotka värittävät kylän historiaa.

Piipsjärven historian suurimpana tapahtumana Isokivelä mainitsee järven kuivattamisen ja uudelleen vesittämisen.

–Se on ollut aika harvinainen tapahtuma ja erittäin suuri työmaa.

Petäjäskoskella on ollut edellisen vuosikymmenen alu-jä loppupuolella ollut hyviä ravihevosia.

–On harvinaista, että samalta kylältä oli 1970-luvulla kaksi aivan Suomen parhaisiin kuuluvaa juoksijaa. Osvald Kiviojan ori Hulina sekä Ari Kortetin ruuna Tapa. Molemmat hevoset olivat lahjakkaita ja ottivat paljon voittoja.

Matkanivassa kylähenkeä ammennetaan myös historiasta. Avoimien kylien päivänä vierailijat saivat tutustua kylän eri vuosikymmeniin suomen itsenäisyyden aikana kuvien ja tekstien muodossa.

–Annosen kyläkulmalla on ollut iso sahamylly, joka oli siihen aikaan suurin työnantaja. Myllyltä on saatu Matkanivan kylälle sähköt hyvin varhaisessa vaiheessa. Matkanivassa on toiminut myös rukoushuoneyhdistys ja Mäyränperän raittiusseura Terä. Ne ovat yhdisityksiä, jollaisia ei jokaiselta kylältä löydy.

Valtakunnallisesti vietettävään Avoimet Kylät -päivään 10.6. on Pohjois-Pohjanmaalla oli ilmoittautunut 21:stä kunnasta 56 kylää. Suomi täyttää 100 vuotta ja myös kylätoiminta juhlistaa sitä. Avoimet Kylät -tapahtuma on osa itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa.