Jokihelmen opisto ei ole säästynyt niukkuuden jakamisesta. Niin valtio kuin alueen kunnatkin ovat karsineet sille myönnetyistä tuista.
– Valitettavasti vuoden 2024 valtionosuusleikkaus – 13,8 prosenttia – vähensi meiltä 1 665 tuntia. Tämän lisäksi kuntien kuntarahoituksessa oli jo viime vuonna leikkauksia yhteensä 1 200 tuntia, kertoo opiston rehtori Anu Hultqvist.
Lisäksi kuluvalle vuodelle Merijärven kuntaraha pieneni 43 prosenttia.
– Tämä kaikki näkyy ja tuntuu nyt opinto-ohjelman sisällössä. Valitettavasti kaikkien toimintakustannusten nousu aiheuttaa meille nyt 10 prosentin hintojen korotuksen koko opiston alueella, mutta siitä huolimatta hinnat ovat kohtuullisia opetuskertaa kohden, kertoo Hultqvist.
Jokihelmen opiston rehtori korostaa, että opisto on monipuolinen, joustava, tässä ajassa ja tulevaisuuden kehityksen sykkeessä oleva, vahva alueellinen väestön tarpeita ja toiveita kuunteleva oppilaitos. Sen toimintaa on kuntien keskustoissa ja kylillä kuuden kunnan alueella.
Yhteistyö kunnan eri hallintokuntien ja järjestöjen kanssa kerrotaan olevan merkittävää.
– Alkavan syksyn opinto-ohjelma sisältää monipuolisen tarjonnan taito- ja taideaineita, liikuntaa, tanssia sekä luentoja mm. alueemme historiasta ja perinnetiedosta. Taiteen perusopetuksen ja osaamisperusteisten vapaan sivistystyön kurssien tarjonta edistää tavoitteellista opiskelua.
Kurssitarjonnalla ja opistolla ylipäätään on monenlaisia vaikutuksia. myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna.
– Kurssitarjontamme tuottaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, iloa, sivistystä ja elämyksiä kaiken ikäisille. Kursseilla korostuu elämänikäinen oppiminen ja vuorovaikutus samanhenkisten ihmisten kanssa.
– Opinto-ohjelman tarjonnassa on perinteisiä, vahvan suosion saaneita kursseja sekä aina jotain uutta, kertoo Hultqvist.
Hän muistuttaa, että kansalaisopiston merkitys kunnan elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimatekijänä sekä viihtyvyyden lisääjänä on suuri.
– Kursseille voi osallistua yli kuntarajojen eli kaikkien kuntien vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kurssit ovat jokaisen käytettävissä.
Kansalaisopistolaitoksen historia on Suomessa pitkä. Ensimmäinen opisto perustettiin vuonna 1899 Tampereelle. Siitä lähtien sen toiminta on laajentunut. Opetussisällötkin ovat muotoutuneet ajan tarpeiden mukaan.
– Kansalaisopistojen yhteiskunnallinen merkitys kunnallisten peruspalvelujen tuottajana ei ole kadonnut minnekään vuosikymmenten aikana, pohtii Jokihelmen opiston johtokunnan puheenjohtaja Tuula Aitto-oja.
Opisto on vuosien saatossa tullut niin osaksi yhteiskuntaa, että sitä saatetaan pitää itsestäänselvyytenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.
– Ehkä opistojen toimintaan koulutus-, harrastus- ja kulttuuripalvelujen tuottajana on totuttu jo niin itsestään selvyytenä että tänä päivänä ei edes heti huomata että yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa voidaan järjestää paljon monenlaista toimintaa, kertoo Aitto-oja.
Aitto-ojan mielestä monet tahot yrittävät keksiä pyörän uudelleen esimerkiksi hanketoiminnan kautta, vaikka käytössä olisi jo toimiva ja joustava toimintamalli yhteistyössä opistojen kanssa.
– Kansalaisopistot taipuvat erittäin monenlaiseen toimintaan, josta vaikkapa maahanmuuttajien kotouttamistyö on hyvänä esimerkkinä, sanoo Aitto-oja.
Kansalaisopistot tarjoavat edelleenkin lukemattoman määrän erilaisia kursseja ja tapahtumia, joihin osallistumalla voi edistää omia tieto-taitojaan tai oppia jotain ihan uutta.
– Samalla nämä kokoontumiset edistävät meidän jokaisen hyvinvointia ja toimivat yhdessäolon kohtaamispaikkoina. Esimerkiksi kylissä järjestettävät kurssit ovat erittäin tärkeitä kylien elinvoimaisuuden kannalta.
Jokihelmen opiston johtokunnan puheenjohtaja muistuttaa, että kansalaisopisto on myös merkittävä kulttuuripalvelujen tuottaja.