Metsätilakauppa on kasvanut jatkuvasti ja kauppahinnat ja kauppamäärät ovat nousseet. Yhtä useampi metsänomistaja on kiinnostunut myymään koko metsätilansa sen sijaan että esimerkiksi myisi puuta metsistään.
Metsätilavälittäjä Seppo Kyllönen Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:stä kertoo, että vuoden 2025 aikana Metsätilat.fi -ketjun kautta Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) on tehty noin 600 metsätilakauppaa. Määrä on lähes 15 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy välittää metsäkiinteistöjä, eräpaikkoja ja lomatontteja Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Yhtiö itse laskee olevansa toimialueensa suurin metsätilojen välittäjä.
Yhtiö on metsänhoitoyhdistysten ja yhteismetsien omistama yhtiö, joka on osa koko Suomen kattavaa Metsätilat.fi -ketjua.
Pohjois-Pohjanmaalla kauppoja tehtiin yhtiön kautta viime vuonna noin 400. Metsätilat.fi -ketjun kautta tehdyissä kaupoissa metsämaan hinta on Pohjois-Pohjanmaalla tällä hetkellä 3 400 euroa metsämaahehtaarilta pois lukien kitu- ja joutomaat.
Edellisvuotiseen verrattuna hehtaarihinta on ketjun mukaan noussut noin 10 prosenttia. Keskikuutiohinta on 38 euroa kuutiolta, joka on peräti 13 prosenttia edellisvuotista korkeampi.
Maanmittauslaitoksen tilastoja kaikista metsätilakaupoista ja niiden hinnoista viime vuodelta ei ole vielä saatavissa. On kuitenkin jo muodostunut tavaksi, että Pohjois-Pohjanmaalla metsätilojen kauppa käy syystä tai toisesta kiivaasti.
– Näkisin, että Pohjois-Pohjanmaan suuremman kauppamäärän taustalla on, että alueella on eniten metsänomistajia eli kohteita tulee enemmän myyntiin, Kyllönen sanoo.
Metsäkeskuksen tilaston mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on noin 60 000 metsänomistajaa, Lapissa 33 000 ja Kainuussa 15 000.
Esimerkiksi vuonna 2024 pelkästään yli kaksi hehtaaria metsää sisältäviä tilakauppoja tehtiin aiempien vuosien tapaan eniten juuri Pohjois-Pohjanmaalla. Kauppoja tehtiin alueella 661, mikä tarkoitti silloin Maanmittauslaitoksen mukaan 10 prosentin nousua edellisvuotiseen vuoteen verrattuna.
Kyllösen mielestä metsätilojen kauppahintojen nousun taustalla vuonna 2025 on puun kantohintojen voimakas kasvu. Se vaikuttaa tietysti kauppojen määrään.
Koska metsätilojen arvo muodostuu suurimmaksi osaksi metsätilalla olevasta puustosta, vaikuttaa puun kantohintojen voimakas kasvu paljon metsätilojen kauppahintoihin.
– Kohonnut puunhinta heijastuu pienellä viiveellä metsätilojen kauppaan. Tilojen arvo koostuu pääosin puuston määrästä ja laadusta.
Metsänomistaja saattaa pohtia, kummasta saa isommat rahat taskuunsa, puita myymällä vai koko metsätilan myymällä.
– Voi sanoa, että jos myy koko tilan, saa enemmän rahaa kuin myymällä pelkän puuston, Kyllönen sanoo.
Jos myy koko tilan, saa puustosta täyden hinnan ja saa lisäksi rahaa myös maapohjan myynnistä.
Myymällä koko metsätilan myyjä välttyy myös metsän uudistamiskustannuksilta.
Jos esimerkiksi myy päätehakkuulla (avohakkuulla) kaiken puuston, uudistamiskustannukset tulevat puunmyyjän hoidettaviksi.
Kauppasumman saa myös keskimäärin metsätilakaupassa nopeammin taskuun kuin puukaupassa.
– Muutamassa kuukaudessa saa rahat. Puukaupassa se voi helposti viedä puoli vuotta, puukaupan tilanteesta riippuen.
Kun taloustilanne vaihtelee, metsä on esimerkiksi osakkeisiin verrattuna Kyllösen mielestä hyvin vakaa sijoituskohde.
Hänen mukaansa kiinnostus metsätilakauppoihin onkin kasvanut ja ostajakunta laajentunut. Yksityisten lisäksi on paljon myös sijoittajia, sijoitusyhtiöitä, metsärahastoja, yhteismetsiä, säätiöitä ja kuntia, jotka ovat kiinnostuneita.
Pohjois-Pohjanmaalla suurin ostajakunta ovat yksityiset ihmiset, jotka muodostavat melkein puolet kauppasummana lasketuista tilakaupoista. Toiseksi suurin ostaja ovat rahastot ja institutionaaliset sijoittajat.
Metsätilojen myyjät ovat pääasiassa yksityisiä metsänomistajia.
– Kuolinpesiä on erityisen paljon myyjinä ja niiden osuus kasvaa koko ajan. Kun suvusta tai perheestä ei löydy jatkajaa, päädytään tilan myyntiin.
Etäisyys metsään vaikuttaa. Jos metsänomistaja asuu kaukana metsästä, silloin helpommin päädytään myymään koko metsätila.
Yleisintä on, että myydään koko tila, mutta tiloja voidaan myydä myös osittain.
Pohjois-Pohjanmaalla viimevuotisissa kaupoissa myytyjen tilojen keskikoko oli 45 hehtaaria.
Kyllösen mukaan yli viiden hehtaarin kokoista metsää voidaan jo koettaa myydä. Myytävällä pinta-alalla pitää olla puustoa.
– Riippuu tietysti millaista puustoa siinä on. Mutta toki on aina parempi, mitä isompi alue on tarjolla.
Metsätilojen kysyntä ja tarjonta ovat Kyllösen mielestä ihan hyvässä tasapainossa. Kesällä kohteita on reilusti tarjolla, silloin myyntiajat ovat pitempiä.
– Suurin osa myyntiin tulevista tiloista löytää ostajan. Harvoin tila jää kokonaan myymättä.
Myyntiajat ovat noin 1–2 kuukautta.
– On se nopeampaa kuin asuntokauppa. Jos ei ostajaa ala löytymään, hintaa voidaan laskea.
Kiinteistön myynti on erilaista kuin asuntokauppa
Kiinteistön myynti poikkeaa esimerkiksi asunto-osakkeen myynnistä.
Maanmittauslaitoksella on ajantasaiset kiinteistöihin liittyvät tiedot. Tämän tietojärjestelmän ja kirjaamisasioiden kanssa ollaan tekemisissä aina erilaisissa kiinteistöjä koskevissa luovutuksissa.
Metsäkiinteistöissä oleellisia tietoja ovat ajantasaisten, maastossa tarkastettujen metsävaratietojen lisäksi muun muassa oikeudet yhteisiin alueisiin, tieoikeuden tapaiset rasitteet ja velkoihin mahdollisesti liittyvät rasitukset.
Kiinteistönvälittäjä voi tehdä selvitystyön myyjän puolesta.
Pohjois-Pohjanmaalla toimii vajaat puolenkymmentä yritystä metsätilojen välityksessä.
Kaikkien omistajien suostumus tarvitaan metsätilan kauppaan. Sitten voi ottaa yhteyden metsätiloja välittäviin tahoihin. Metsäarvio tarvitaan tilakauppoja varten.