Kahden tunnin kierroksella: Katso li­ve­tun­nel­maa: Ou­lais­ten Vil­li­per­jan­tai yh­dis­tää kult­tuu­rin ja kau­pal­li­suu­den –Mistä ihmiset ta­pah­tu­mas­sa tyk­kää­vät?

Uutta ja päivittyvää tietoa: Katso Kalevan hir­vi­las­ku­ris­ta tuoreet saa­lis­mää­rät – Poh­jois-Poh­jan­maal­la hir­vi­jah­ti jatkuu, mutta vielä va­jaal­la teholla

Helppo käyttää: So­vel­lus Py­hä­jo­ki­seu­dun lu­ke­mi­seen on nyt valmis –Näin hel­pos­ti lataat sen kän­nyk­kää­si

Tilaajille

Tut­ki­jat: Suo­mes­sa elää kaksi su­si­po­pu­laa­tio­ta toi­sis­ta eril­lään – Kan­nan­hoi­dol­li­sen met­säs­tyk­sen al­ka­mi­nen ensi talvena on epä­var­maa

Suden suotuisan suojelutason viitearvotyössä hyödynnetään muun muassa kanta-arvioaineistoja, joiden pohjana ovat esimerkiksi jälkihavainnot.
Suden suotuisan suojelutason viitearvotyössä hyödynnetään muun muassa kanta-arvioaineistoja, joiden pohjana ovat esimerkiksi jälkihavainnot.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Suomen sudet ovat jakautuneet kahteen osapopulaatioon, itäiseen ja läntiseen, joiden välillä geenien vaihto on vähäistä. Tilanne on johtanut siihen, että Suomen susikannan geneettinen monimuotoisuus on heikentynyt.

– Idästä ei läntiseen Suomeen juuri susia liiku, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Ilpo Kojola kuvaa.