Tilaajille

Yrit­tä­jä Hannu Iso­kään­tä koettaa pe­las­taa tur­vea­lan – kan­sa­lai­sa­loi­te ke­rän­nyt yli 30 000 nimeä

Kansalaisaloite vaatii turvetta uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja irrottamista EU:n päästökaupasta. Luken professorin mukaan turve ei edelleenkään ole uusiutuvaa energiaa.

Rajusti hiipunut, yrityksiä ja työpaikkoja menettänyt turveala on lähtenyt viimeiseen ponnistukseen saadakseen turpeen takaisin energiakäyttöön eli lämmön ja sähkön tuotantoon.

Välineenä on toistamiseen kansalaisaloite, jossa vaaditaan turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja siirtoa pois EU:n päästökaupan piiristä. Muutos parantaisi turpeen kannattavuutta.

Helmikuun alussa käynnistetty aloite nykyisen turvelain kumoamiseksi on kerännyt parissa viikossa noin 30 000 nimeä. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuudessa kuukaudessa.

Vastaava aloite tehtiin viimeksi vuonna 2021, mutta eduskunta ei ehtinyt käsitellä asiaa ennen vaalikauden päättymistä.

Oulun energian Toppilan lämpövoimalassa poltetiin turvetta kaksi vuotta sitten tammikuun pakkasilla.
Oulun energian Toppilan lämpövoimalassa poltetiin turvetta kaksi vuotta sitten tammikuun pakkasilla.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Yksi uuden aloitteen vastuuhenkilöistä on merijärvinen turveyrittäjä Hannu Isokääntä, joka sanoo kotimaisen turpeen olevan liian tärkeää huoltovarmuuden takia jätettäväksi suohon lepäämään.

– Kansalaisaloite on kansallinen pelastusoperaatio. Talven pakkaskausi on osoittanut, että edullista turvetta tarvitaan energiatuotantoon, Isokääntä huomauttaa.

Paitsi ettei raskaasti verotettu turve ole halpaa poltettavaa. Päästökaupassa turvetta kohdellaan fossiilisena polttoaineena.

– Turve on täysin kannattamatonta juuri haittaverojen ja päästökaupan takia. Ei meitä enää monta yrittäjää ole olemassa. Yksinkertaisinta olisi, että valtio siirtäisi turpeen pois nykyisestä luokittelusta fossiiliseksi polttoaineeksi, jolloin turvetta voisi jälleen hyödyntää.

Hannu Isokääntä on turveyrittäjä Merijärveltä.
Hannu Isokääntä on turveyrittäjä Merijärveltä.
Kuva: Heli Nurkkala

Suomi päätti 2000-luvun alussa rinnastaa turpeen fossiilisiin polttoaineisiin. Perusteluna pidettiin sitä, että eloperäinen biomassa uusiutuu hitaasti ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä.

Kansalaisaloitteen mukaan turve ei ole kivihiileen tai öljyyn verrattava fossiilinen polttoaine, sillä sitä syntyy jatkuvasti lisää Suomen luonnonolosuhteissa.

– Turvetta pidetään yleisesti uusiutumattomana luonnonvarana, mutta tieteellisesti se on uusiutuva. Se pätee esimerkiksi Ruotsissa, Isokääntä kuvailee.

Ruotsi on määritellyt turpeen uusiutuvaksi energiaksi, ja siihen myös kansalaisaloitteessa vedotaan.

– EU antoi aikoinaan valtuudet, että turpeesta saa tehdä kansalliset ratkaisut. Suomi päätyi heikentämään omalla päätöksellään energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta arpapelillä.

Isokääntä viittaa eduskunnan suuren valiokunnan kokoukseen vuonna 2000, jossa turve rajautui uusiutumattomaksi arvan avulla. Äänet olivat menneet tasan 12–12.

Turvepitäjä Haapavedeltä oleva kansanedustaja Timo Mehtälä (kesk.) kertoo tervehtivänsä ilolla uutta kansalaisaloitetta. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei pelkkä energiaveron poistaminen auttaisi, sillä päästökauppamaksu tekee turpeesta kannattamattoman.

– Niin kauan kun turve on päästökaupan piirissä, turpeen energiakäyttö tulee olemaan hyvin vähäistä, Mehtälä sanoo.

Hän huomauttaa, että Petteri Orpon (kok.) hallitus olisi halutessaan voinut aloittaa neuvottelut turpeen irrottamiseksi päästökaupasta.

– Kuten erityisesti perussuomalaiset ennen vaaleja lupasivat, mutta mitään ei ole tapahtunut, Mehtälä kummastelee.

Merijärven turveyrittäjä kertoo pystyvänsä pyörittämään enää muutaman vuoden kasvu- ja kuiviketurvetta tuottavaa toimintaansa, ellei aloite muuta tilannetta paremmaksi.

– Uusia soita ei voi enää avata ja turveaumat on kohta tyhjennetty. Kyllä tässä joudutaan lyömään pillit pussiin reilun 30 vuoden työn jälkeen.

Isokääntä toivoo, että aloite saisi eduskunnassa ymmärrystä. Hän myöntää turpeella olevan huonon imagon, osittain poliittisten päätösten seurauksena.

– Kunpa saisi edes kymmeneksi vuodeksi näkymää eteenpäin hiljaisen hiipumisen sijaan. Maailmantilanne on sellainen, että jos kriisi tulee, niin meillä olisi tarjolla aivan valtavasti turvetta energiakäyttöön.

Luonnonvarakeskus Luken professori Anne Tolvanen.
Luonnonvarakeskus Luken professori Anne Tolvanen.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
Näin vastaa Luke turvealoitteeseen
Luonnonvarakeskuksen Luken Pohjois-Pohjanmaan toimipaikan tutkija, professori Anne Tolvanen sanoo ymmärtävänsä turpeen merkityksen huoltovarmuudessa, mutta muuttunut maailmantilanne ei tee siitä uusiutuvaa biomassaa.
Petri Laukka
Kansalaisaloitteessa vaaditaan turpeen poistoa päästökaupasta ja määrittelemistä uusiutuvaksi kotimaiseksi energiaksi. Mitä mieltä olet tästä aloitteesta, professori Anne Tolvanen?

– Aloite on jatkoa vuonna 2021 laaditulle kansalaisaloitteelle, joka esitti turpeen luokittelua uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Tällä kertaa aloitteessa korostetaan turpeen roolia kotimaisena polttoaineena, jolla on merkittävä rooli huoltovarmuudelle ja alueelliselle työllisyydelle. Näillä on korostunut merkitys erityisesti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Näitä seikkoja ei voida kiistää.

Aloitteessa korostetaan, ettei turve ole fossiilinen polttoaine samalla tavoin kuin kivihiili, öljy tai maakaasu – vaan uusiutuva. Pitääkö perustelu mielestäsi paikkaansa?

– Pitää ja ei pidä. Luke lausui jo aiempaan kansalaisaloitteeseen eduskunnan talousvaliokunnalle, että turve on uusiutumaton tai äärimmäisen hitaasti uusiutuva luonnonvara. Lausunnossa huomautettiin myös, että turpeella on tärkeä rooli energiahuoltovarmuuden turvaamisessa kriisiaikoina. Turve ei ole samalla tavalla fossiilinen polttoaine kuin kivihiili ynnä muut, jotka ovat muodostuneet miljoonien vuosien kuluessa. Mutta turve ei ole myöskään uusiutuva siinä mielessä kuin mitä esimerkiksi metsäbiomassa on. Turve kasvaa paksuutta keskimäärin puoli millimetriä vuodessa. Tämä tarkoittaa, että paksuturpeisten soiden turve on kertynyt tuhansien vuosien ajan, kun taas energiaturvetuotannon yhteydessä se poistetaan 20-40 vuoden kuluessa.

Mitä tapahtuu, jos turpeen käyttöä alettaisiin lisätä ja tukea esimerkiksi veroratkaisuin tai poistamalla päästökaupan tuomat rasitteet?

– Turve tarjoaisi lisälähteen säätövoimalle erityisesti talvipakkaisilla ja vähentäisi puupolttoaineiden tarvetta. En osaa arvioida, kuinka pitkälle lämpölaitokset ovat jo muuttaneet teknologiaansa turpeesta puun käyttöön, eli edellyttäisikö turpeen ottaminen käyttöön taas uusia investointeja.

Ruotsissa turve on luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi mutta Suomessa ei. Aiheuttaako turpeen käyttö harmia ympäristölle?

– Turvetuotanto aiheuttaa merkittävät hehtaarikohtaiset kasvihuonekaasupäästöt, koska turpeeseen tuhansien vuosien ajan kertynyt hiili poltetaan lyhyessä ajassa ilmakehään. Tuotannolla on myös vesistöä kuormittava vaikutus, vaikkakin vesiensuojelumenetelmät ovat merkittävästi parantuneet. Suoluonto tuhoutuu tuotantoalueelta kokonaan, eikä sen palautumisesta ole tutkimustietoa.

Turveala on supistunut ja yrittäjät hävittäneet konekantaansa. Näetkö, että turve voisi palata entiseen asemaansa energiakäytössä?

– Nykytilanteessa on epätodennäköistä, että turve voisi saavuttaa aiemman asemansa. Vaatisi uusia investointeja palauttaa tuotannon konekanta ja mahdollisesti tehdä muutoksia polttoon liittyvissä teknologioissa.

Mitä ”turpeen paluu” merkitsisi ympäristötavoitteille?

– Ehkä suurin merkitys olisi sillä näkyvällä signaalilla, että Suomi ei ole halukas täyttämään ilmastoon ja monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteitaan.

Ilmoita asiavirheestä