Vielä ehdit: Kil­pai­lu­ku­via kat­sot­ta­vis­sa! Osal­lis­tu sinäkin Py­hä­jo­ki­seu­dun ke­sä­ku­va­ki­saan

Latauksia tehty jo paljon: So­vel­lus Py­hä­jo­ki­seu­dun lu­ke­mi­seen on nyt valmis –Näin hel­pos­ti lataat sen kän­nyk­kää­si

Mainos: Vielä ehdit hyö­dyn­tää ke­sä­tar­jouk­sem­me, tilaa Py­hä­jo­ki­seu­tu tästä!

Tilaajille

Kuka piirtää mai­se­man, kerää eurot tai sanoo aluei­den käy­tös­sä vii­mei­sen sanan – kunta, maa­no­mis­ta­ja, luon­non­suo­je­li­ja, mar­jas­ta­ja vai peräti lokki?

Naurulokki on vähentynyt viime vuosina huomattavasti. Luonnossa naurulokkien pesimäkolonia suojaa muiden lintujen pesintää petoja vastaan.
Naurulokki on vähentynyt viime vuosina huomattavasti. Luonnossa naurulokkien pesimäkolonia suojaa muiden lintujen pesintää petoja vastaan.
Kuva: Topi Linjama/Arkisto

Kaavoituksella on monta lempinimeä. Puhutaan asutuksesta, rakentamisesta, metsistä, tuulivoimasta, rannoista, työpaikoista, teollisuudesta ja taajamista. Ihmiset ja eläimet kohtaavat joka paikassa.

Tutkija Ari-Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta tietää, että tietyt lajit, kuten liito-orava tai viitasammakko herättävät huomiota. Pimentoon on jäänyt monia muita.