Tilaajille

Pe­rä­me­rel­le suun­ni­tel­laan tuu­li­voi­maa tie­tä­mät­tä, miten sähkö saa­tai­siin kan­ta­verk­koon – Fing­rid: "Ei niitä voi liittää mihin ta­han­sa"

Pookin kaavoitus etenee ja Hallan yva-selostus valmistui. Fingrid toivoo merituulivoimaa ennemmin Perämeren eteläpuolelle sähköntuotannon tasoittamiseksi.

Merituulivoimaa on suunnitteilla Suomeen kymmenien gigawattien edestä, mutta sähköverkko asettaa etenkin pohjoisen hankkeille tiukat rajat.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin alustavasti listaamista merituulivoiman liittymispisteistä pohjoisin sijaitsee Pyhäjoen Hanhelassa.

Vastoin kantaverkkoyhtiön näkemystä Perämeren tuulivoimahankkeissa vaihtoehtoisia liittymispisteitä on sijoitettu Iitä, Kemiä ja Torniota myöten.

– Merituulihankkeet ovat ydinvoimalan kokoluokkaa, joten niitä ei voida liittää mihin tahansa päin sähköverkkoa, sanoo asiakaspäällikkö Laura Ihamäki Fingridistä.

Kantaverkkoyhtiössä havahduttiin pari vuotta sitten merituulivoiman buumiin ja tarpeeseen saada tilanne hallintaan.

– Koko rannikko on piirretty täyteen liittymälinjauksia Porin seudulta Tornioon asti, kun kukin hanke on tehnyt omat vaihtoehtoiset reittinsä.

"Koko rannikko on piirretty täyteen liittymälinjauksia Porin seudulta Tornioon asti."
Laura Ihamäki
asiakkuuspäällikkö, Fingrid

Iin kunnanhallitus päätti maanantaina käynnistää Pookin merituulivoima-alueen osayleiskaavan laatimisen ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville.

Pookin noin 80 tuulimyllyn tuotanto moninkertaistaisi Iin nykyisen tuulivoimakapasiteetin.

Tuulipuisto ulottuu myös Simon alueelle, joten kaavoitusta tehdään kahdessa kunnassa.

Pookin tuulipuistosta on piirretty yhdeksän merialueen siirtokäytävää. Suunnitelman mukaan liityntä voitaisiin tehdä esimerkiksi Tornion Viitajärven, Iin Hervan tai Isokankaan tai Pyhäjoen Hanhelan sähköasemaan.

Viime viikolla julkistettiin OX2:n Halla-merituulipuiston ympäristövaikutusten arvioinnin selostus. Halla-puistosta on Pookia selvästi lyhyempi matka Raahen alueelle, jonne onkin vedetty yksi vaihtoehtoisista merikaapelireiteistä.

Hallan liityntä voisi toteutua Raahen SSAB:n tehtaan liittymispisteen kautta Hanhelan sähköasemalle. Yksi vaihtoehto on tehdä liityntä Siikajoen kautta Oulun Pikkaralan sähköasemalle.

Perämerelle on suunnitteilla myös Ebban, Merinahkiaisen, Ulkonahkaisen, Seljänsuunmatalan, Kiislan ja Kihun merituulipuistot.

-
Kuva: Liubov Alekseeva
-
Kuva: Liubov Alekseeva

Pyhäjoen Hanhela on määräytynyt pohjoisimmaksi liittymispisteeksi, koska alueen sähköverkkoon on jo suunniteltu vahvistuksia Fennovoiman taannoisten ydinvoimasuunnitelmien ja runsaan maatuulivoiman vuoksi.

Pyhäjoen pohjoispuolellakin liittymispiste voi Fingridin Laura Ihamäen mukaan olla mahdollinen, mutta se vaatisi erittäin suurta kulutuksen kasvua alueella. Sitä tietysti myös merituulivoimahankkeet tavoittelevat. Yksi iso teollinen toimija voi parhaimmillaan käyttää kaiken tuulipuiston sähkön.

Kantaverkkoyhtiö joutuu tasapainottelemaan epävarmuuksien kanssa. Isot sähköverkon vahvistukset ovat jopa kahdeksan vuoden projekteja ja lähtökohtaisesti verkkoliitynnästä sovitaan vasta, kun hankkeet ovat saaneet lainvoimaiset luvat.

– Pyrimme seuraamaan, miten hankkeet etenevät. Tietysti hankkeetkin tarvitsisivat varmuuden verkkoliitynnästä. Riskeissä tullaan vastaan puolin ja toisin.

"Tietysti hankkeetkin tarvitsisivat varmuuden verkkoliitynnästä. Riskeissä tullaan vastaan puolin ja toisin."
Laura Ihamäki
asiakkuuspäällikkö, Fingrid
Iin edustalle suunnitellaan noin 80 tuulimyllyn puistoa. Liittymispaikka sähköverkkoon määräytyy sen mukaan, missä sähkö kulutetaan ja missä verkko on riittävän vahva. Kuvituskuva.
Iin edustalle suunnitellaan noin 80 tuulimyllyn puistoa. Liittymispaikka sähköverkkoon määräytyy sen mukaan, missä sähkö kulutetaan ja missä verkko on riittävän vahva. Kuvituskuva.
Kuva: Ulrich Wirrwa/Skyborn Renewables

Sähköntuotannossa vallitsee maantieteellinen epäsuhta, koska maatuulivoima keskittyy länsirannikolle ja Pohjois-Pohjanmaalle.

– Merituulivoiman eteläisemmät sijainnit ovat toivottavia sekä sähköverkon että sähköjärjestelmän näkökulmasta. Kun merituulivoimaa tuotetaan kauempana maatuulivoiman keskittymästä, saadaan tasaisempi sähköntuotanto, Ihamäki sanoo.

Sähkön siirtäminen on kallista. Fingridillä on käynnissä neljän miljardin euron sähköverkon investointiohjelma, jonka lisäksi tulevat merituulivoiman liittymispisteiden rakentaminen sekä merituulivoiman vaatimat, arviolta 700 miljoonan euron vahvistusinvestoinnit kantaverkkoon.

Merituulivoiman suunnitellut liittymispisteet ovat teholtaan 1,3 gigawattia (GW). Sen isompaa tuotantoa ei voi yhdelle asemalla liittää ilman uhkaa koko sähköverkon tasapainon vaarantumisesta häiriötilanteessa.

Liittymispiste ei käytännössä rajaa merituulipuiston kokoa 1,3:een.

– Kahden gigawatin tuotanto pitäisi jakaa esimerkiksi siten, että yksi gigawatti menisi Hanhelaan ja toinen Kokkolan Hirvisuon asemalle.

Esimerkiksi Pooki-hankkeen realistiseksi kooksi on arvioitu 1,5 gigawattia. Sen voisi Ihamäen mukaan huoletta liittää 1,3 gigawatin pisteeseen, koska harvoin tuulivoima tuottaa täyden kapasiteetin edestä sähköä. Ja silloin kun tuulivoimaa syntyy paljon, sähkön hinta laskee ja tuotantoa on varaa hieman leikata.

fakta

Pooki-merituulipuisto

Skyborn Renewables Pooki Oy suunnittelee tuulivoima-aluetta Iin ja Simon merialueelle.

Osayleiskaavan laatiminen etenee Iin ja Simon kunnissa.

Osalla suunnittelualueesta on voimassa Suurhiekan merituulipuiston osayleiskaava, joka on saanut lainvoiman 2014.

Tavoitteena on aloittaa tuulivoimatuotanto vuonna 2035.

Kokonaiskapasiteetti on max. 2,6 GW, mutta realistinen arvio on alle 2 GW.

Alueelle voisi nousta noin 80 kappaletta 20 megawatin voimaloita.

Hankkeen hinta-arvio 3–4 miljardia euroa.

Ilmoita asiavirheestä